Olen ollut väsynyt ja surullinen. Olen hukuttanut itseni vampyyrin maailmaan ja yrittänyt unohtaa nykyhetken. Kirjoja ei meinaa ehtiä hakemaan lisää sitä tahtia kun niitä menee. Onneksi meidän kirjasto on ihan mahtihyvä!
Ahdistusryhmä loppui viime viikolla. Olemme sopineet tapaamisen ryhmäläisten kanssa. Toivon, että saamme pidettyä yhteyttä toisiimme. En enää tunne itseäni niin yksinäiseksi täällä. Vertaistuki on myös mahtava asia.
Odotan joulua kovasti. En lahjoja tai ruokaa vaan sitä yhdessä oloa. Menemme minun vanhempieni luokse. Hengaillaan ja katsellaan jouluohjelmiä. Syödään ja saunotaan....ihanaa.
Siitä surullisuudesta...en oikein tiedä mistä se joutuu. Ryhmän vetäjä sai minut miettimään asiaa. Hän kysyi mksi olen surullinen? Itse luulin olevani masentunut. Tarkemmin asiaa miettiessäni tajusin, että kyllä minä suren. Suren edelleenkin sitä miksi elämäni on tallaista. Miksi en voi elää normaalisti niinkuin muut. Mennä minne haluan ajattelematta pystynkö olemaan siellä. Myös tämä lapsettomuus-asia surettaa minua. Vaikka olenkin itse sen päätöksen tehnyt, että meille ei omia lapsia tule on se silti surullinen asia. Olen myös ajatellut vaaria. Viime jouluna oli hänen viimeiset hetkensä ja heti vuodenvaihteen jälkeen vaari kuoli. SURULLISTA.
Alkuvuosi tuo taas tullessaan uusia asioita. Menen ns. töihin mielenterveyskuntoutujille tarkoitetun säätiö kirjoille. On ihan mukavaa päästä puuhailemaan ja saada päivärytmi kuntoon,mutta jäännittää pirusti. Joudun koko ajan olemaan tekemisisssä ihmisten kanssa. Olen niin kauan ollut yksin.
Täytyy alkaa siivoamaan. Se on vaikeinta ikinä! Meillä pidetään tänään pikkujoulun :) Se on ihan mukavaa!
TÄÄLLÄ on kamalin joululaulu (Katri Helenan Joulumaan jälkeen) ikinä. Haluan ehdottomasti jaksaa sen teidän kanssanne,muruset <3
Positiiviset:
1.Saan ihania ihmisiä luokseni
2.Sain parhaan joululahjan jo tänään
3."Pötkö" on supersöpö villapaidassa. Haluan huomauttaa,että en hyväksy koiran koristelua vaatteilla,mutta maa hohkaa kylmää matalan koiran rintaan,jossa esim sydän ja keuhkot sijaitsevat eli en ota riskejä!
 |
| Näin se joulumieli hankitaan :-P |
Tervetuloa uusi lukijani.Hienoa,että teitä on jo 3!Arvostan kovin. Kommentoikaa vaan rohkeasti.
VastaaPoistaHei, sinulla on mielenkiintoisia tekstejä ja suorastaan ahmin niitä samalla tuntien syvää surumielisyyttä siitä että elämäsi on aika rankkaa.
PoistaOlen aloittanut työt mielenterveystyössä vasta reilu vuosi sitten; sitä ennen olin kehitysvammapuolella yli kymmenen vuotta. Mulle oli ihan uusi maailma tämä mielenterveystyö ja täytyy sanoa että en ole katunut työpaikan vaihtoa.
MT-kuntoutujat ovat uskomattoman aitoja ihmisiä, suoria (joskus liiankin :-) ) ja rehellisiä (no valtaosa) mutta todella kiehtovia ihmisiä vaikka taustat onkin rankat. Elämä on heitellyt eikä aina kovin hyvin kohdellutkaan mutta on hienoa nähdä miten ihmismieli pystyy antamaan anteeksi asioita, ei tietenkään unohtamaan, mutta että pystyy elää asioiden kanssa.... sekavaa tekstiä, en oikein osaa tulkita ajatuksiakin kirjoitettavaan muotoon.
Saan sinun kirjoituksista huimasti tietoa siitä miltä oikeasti tuntuu kun on masentunut ja asiat ahdistaa.
Tsemppiä sinulle työhösi, ties vaikka joskus tavataan- itsekin olen työssä Helsinkiläisessä säätiössä....
Mukavaa, jos näistä mun "hajatelmista" saa jotain itselleen :) Kiitos palautteesta.
PoistaEhdottoman samaa mieltä tuon joululaulun kanssa vaikka en juuri niistä pidä muutenkaan. Olet oikeassa, joulussa on parasta se syöminen ja pelkkä oleminen ilman kiirettä minnekään.
VastaaPoistaPs. toi sarjakuva pitää aika helvetin monen kohdalla paikkansa :)
Mikäs pääsiäisessä on parasta? :D
Poista