Hiljaiseloa

Eipä voi taas paljon kehuskella tekemisillään.Aamulla töihin,päivällä kotiin,kahvia,pötkö lenkille,vampyyrien maailmaan kirjan kautta ja tutimaan.Tota on mun viikot...ollu viimiset 5kk:tta.Välillä vaan vituttaa enempi ja välillä vähän vähempi.
Töissä on onneksi mennyt paremmin...ei oo tarvinnut käydä vessassa itkemässä.Tänään tosin mun syrän mureni kun tajusin,että kukaan sieltä ei halua siviilissä olla mun kaveri :( 
On ollut taas hieman yksinäinen olo kaukana omista ystävistä ja perheestä.Luulis,että ei tässä iässä enää tarvi olla kavereita,että ne muutamat hyvät ystävät riittää,mut kyllä minä ainakin tarttisin.Olis joku jonka kanssa kahvitella ja (etenkin nyt kesällä)käydä terassilla muutamalla.Vaikka pötkö onkin mitä mainioin koira se ei pysty korvaamaan ihmiskavereita.

Onneksi tiedossa taasen on mukaviakin juttuja...kesällä monesti on :) Kolme kaveria jotka täyttää/on täyttänyt 30 tänä vuonna pitää yhteiset 90v. synttärit yhdellä seurantalolla keskellä...EI MITÄÄN.Niistä ei voi tulla huonot juhlat.

Eräs ystäväni on menossa naimisiin eli polttarit ja häät on tiedossa.Meidän ystäväporukassa(ollaan pyöritty tyttöjen kanssa lukiosta asti yhdessa) minä olin ensimmäinen joka meni naimisiin ja sen jälkeen joka kesä on joku avioitunut.Toivottavasti "perinne" jatkuu.Näin riittää häitä vielä muutamaksi vuodeksi.

Meille on myös EHKÄ tulossa muutaman viikon päästä koira romaniasta kotihoitoon.Olen liittynyt Kodittomien Koirien Yhdistyksen-kotihoitolistalle ja tänään sain soiton,että muutama ehdokas olisi.Tytöt on pienikokoisia ja kun ne on jo valmiina suomessa saavat yleensä oman pysyän kodin melko nopeasti.Mies ei tosin vielä ole antanut suostumusta,mutta kyllä minä sen kinuan.Tämä on mulle nyt tärkeä juttu.Olen miettinyt johtuuko siitä,että niitä omia lapsia ei saada.Täytyy saada hoivavietti tyydytettyä ja pötkö on kyllä niin mun miehen perään,että se ei juuri minusta välitä kun mies on kotona.Lisäksi joku reppana koiruus romanian kaduilla saa tarhapaikan.

Uskomatonta väittää,että ulkomailta tuodut,pelastetut koirat on ongelmatapauksia kun niitä on ihan suomessakin!

Positiiviset:

1.Mun ei tartte mennä anoppilaan viikonloppuna.Meni viime viikolla NIIN hermot!

2.Mulle on taas kirjastossa oottamassa seuraava Mustan tikarin veljeskunta-kirja

3.Onneksi mulla on ihana mies ja pötkö...en taida muistaa sitä tarpeeksi usein.Anteeksi murut <3

Tätä biisiä mun kannattais kuunnella aina ennen töihin menoa!

Kiitos kaikki ihanat,jotka jaksatte lukea mun ainaisia narinoita *PUS*

Se mikä ei tapa,sattuu ihan saatanasti!

Kävin tänään taas revittämässä viisaudenhampaita. Kaksi ottivat yhdellä kertaa eli oikean puolen ylä- ja alaviisurin. Lääkäri oli päättänyt repien ottaa molemmat ja alahammas tuottikin pienoisia ongelmia. Se oli nimittäin jumalattoman tiukassa.Taisi sen kanssa yli puoli tuntia vierähtää.Kaksi kertaa lisättiin puudutusta ja lopulta hammas piti pilkkoa osiin ennen kuin se antautaui. Kyllä on muutaman tunnin koko oikea puoli päästä puutuneena korvaa ja nenää myöten. Sitten se todellinen kipu alkoikin kun puudutus hävisi.Olen juonut kylmää,ottanut 1mg särkylääkettä ja pitänyt kylmää poskella.Aina se hetkeksi helpottaa.Pelottaajo valmiiksi millanen yö tulee olemaan.Sekin ihmetyttää,että tämmösestä rusikoinnista ei saa kun päivän saikkua.En jukulauta kyllä huomenna mee töihin jos vielä koskee tai en saa nukuttua yöllä.
Hammaslääkäripelkoon tää on kyllä aikamoista treeniä.Ihme että ne avaruustuolin käsinojat on vielä paikallaan tämän päiväisen jälkeen.
Vaan eipä muuta ihmeempiä.Illan jääkiekko-ottelua odotellessa.

Ex:ät on ex:iä hyvästä syystä

Nyt on pakko avautua entisestä kihlatustani,koska löysin hänen minulle kirjoittaman kirjeen  ja nyt vanhat (hyvät ja huonot) ajat pyörii mielessäni.
Kyseinen mies oli oikeastaan ensirakkauteni ja täydellinen ihannemieheni .
Olin vasta 15v. kun aloimme seurustelemaan ja hän muutaman vuoden vanhempi. Yhdessä oltiin yhteensä 8-v.,mutta oli siinä muutamia eroja välillä.Kerran jopa ehdin muuttaa pois yhteisestä kodistamme,mutta yhteisten ystävien häiden jälkeisenä aamuna löysin itseni muualta kun vanhempieni luota ja samana päivänä taisin hakea tavarani takaisin "kotiin"
Rakkautta meillä oli varmaan jopa enemmän kuin nykyisen aviomieheni kanssa,mutta näköjään se ei aina riitä.Kaksi synkkää ei vaan toimi. Tai ei ainakaan meillä sitten loppupeleissä toiminut.Nyt kun ajattelen millaista elämä nyt olisi, jos olisimme jatkaneet yhdessä,en usko että olisin enää tässä ulottuvuudessa.Ihan sooperia siis sanonta "All you need is love".
Lopullisesti taisimme erota minun aloitteestani.Aina ne eroaloitteet taisi tulla minulta.Sitten sain muutamia viikkoja kestää itsemurhauhkailuja.Kumpikaan ei kuitenkaan ollut niin vahva,että olisi oikeasti pystynyt päästämään irti.Nähtiin muka kavereina kahvitelle...just joo!
Mies on valtavan taiteellinen.Piirtää,kirjoittaa,laulaa,soittaa...vaikka mitä.Minulla on monia piirustuksia,yksi minulle lahjaksi tehty laulu cd:llä ja kirjeitä.En ole halunnut niitä hävittää,mutta olen vienyt kaikki vanhempieni luo...paitsi tuon yhden kirjeen,joka vaan päätti pompata esiin.
Lopullinen ero meille taisi tulla kun tapasin aviomieheni.Sen jälkeen emme ole juuri edes nähneet.Nykyään tällä miehellä on kihlattu ja yksi yhteinen lapsi naisen kanssa.Silloin kyllä murruin hetkeksi pienen pieniksi palasiksi kun kuulin,että hän saa lapsen.En ole katkera tai muuta,mutta minua alkoi kirjeen luettuani harmittamaan todella kovin se,että hän ei enää halua olla edes kaveri kanssani.Ei vastaa koskaan jos laitan viestiä esim. facebookissa tms.Nyt kun olemme olleet erossa jo 6-vuotta toivoisin todella,että minulla olisi sellainen ihminen ystävänäni.Tietysti mahdollista on,että puolisomme ei olisi kovin mielissää  asiasta.
Olipa sepustustus...ehkä TÄMÄ biisi auttaa ymmärtämään hieman mitä ajan takaa.

Morkkis

Kuva taitaa jo kertoa asiani.Nukuin viime yön huonosti ja olin aamulla niin väsynyt,että en jaksanut mennä töihin.Nyt sitten harmittaa kun olin niin saamaton.Olisi vaan pitänyt raahautua töihin koomailemaan.Aina se morkkis sieltä tulee kun pää sanoo,että kyllä töihin pitää mennä,vaikka mikä olisi ja ei ole riittävän hyvä syy olla pois kun ei vaan jaksa.Seuraavaksi pää alkaa sanomaan,että en oikeasti ole masentunutja ahdistunut,vaan pelkästään laiska.Laiska paska kun makaan sohvalla.Ihania ajatuksia...yrjöttää!

Mä yrjötän itseäni...sisäisesti ja ulkoisesti.Olen antanu itseni lössähtää ihan totaalisesti.Herkuttelen kun on paha olo.Eipä juuri tee mieli peiliin katsoa kun silmänaluset on mustat,naamassa näppyjä,tukka pystyssä...joko näette mut?Ihan kamalaa!Mut kun ei jaksa välittää kotipäivinä.Töihin mennessä pakkeloin,ettei kukaan (muka) näkisi,että voin huonosti.Oikeestaan se on osa ongelmaa.Peitän kaiken ja uskottelen muille (ja itselleni),että kaikki on hyvin ja kun romahdan niin kaikki ihmettelee että en näytä yhtään huonolta.

Olen salailun mestari.Pidinhän hyväksikäytönkin itselläni monia vuosia.En juurikaan osaa valehdella tai ainakin olen aina jäänyt kiinni kun olen yrittänyt :P Ainakin mun mielestä salailu ja valehtelu on eri asia.Mitä mieltä te olette?Vai yritänkö vaan vakuutella itselleni jotain...?

Alkaa olemaan aika sekavaa tekstiä.Näpyttelen vain ajatuksia jotka päässä pyörii.Olen pahoillani,jos tässä tekstissä ei ole mitään järkeä ja tuhlaan vain lukijoiden aikaa.Olipa itsesääliä täynnä tuokin lause.Ehkä oli tosiaan hyvä,että jäin kotiin.Olisin kuitenkin ollut vessassa itkemässä kun pojat "kiusaa".

Eipä ole kovin hohdokkaita suunnitelmia viikonlopuksi. Mieli tekisi mennä jonnekin ihanaan paikkaan piknikille.Mussuttaa jotain hyvää sapuskaa,nauttia auringosta ja vaan olla miehen ja pötkön kanssa.Vappukin meni anoppilassa klapeja tehdessä.Aina ihan paskana kun siellä käy...vitsi,vitsi.OIKEESTI!

No,josko tässä saisi viikonlopun hieman lepäiltyä ja tehtyä jotain mukavaa niin uskon,että jaksan taas maanantaista keskiviikkoon tehdä töitä. Ihana helatorstai tulee ja pelastaa!Perjantainkin työnantaja on vielä armahtanut vapaapäivällä.JEI!

Positiiviset:

1. perjantai

2. aurinko

3. Olen taas löytänyt musiikin. Koko ajan on oltava jotain soimassa.Musiikki on IHANA,joten laitetaan teillekin. TÄSSÄ