Anteeksi hiljaisuuteni,mutta nyt täältä pesee!

21.11.2013 psykiatrinen osasto

Voi helvetti oli taas semmonen älynväläys että itseäkin ihmetyttää!
Sain eilen päähäni viikonvalvomisen jäleen,että jos en pääse osastolle lähtee tää tyttö tuhkana ilmaan. Kirjotin hienot jäähyväiskirjeet, elinluovutuskortin (vaikka mun sisuskaluista tuskin olis iloa kenellekään)  ja hoitotahdon,johon en tietenkään voinut todistajia pyytää. Olis kyllä vituttanu herätä vihanneksena,vaikka ei se nykytilanteeseen nähden poikkea olotilastani juurikaan :-S Ajattelin että edellisenä päivänä saamani unilääkkeet, jotka eivät kyllä unensaantiin auttaneet millään lailla, olisvat olleet käyttökelpoisia edes itseltä hengen riistämiseen. Kaikki oli siis hienosti suunniteltu.
Lääkäri kuitenkin faksasi lähetteen osastolle ja pakko myöntää,että helpotuksenhuokaus pääsä. Nyt saisin kunnon mömmöt ja saisin nukkua vuorokauden putkeen.
Vanhempan lähtivät tuomaan minua, mutta asetin heille ehdoksi että sisään asti on turha pynkeä. Surkuhupaisaa olisi ollut kun 30-vuotias seköpää tulee osastolle äiti toisessa - ja isi toisessa kädessä kiinni.
Pääsin tapaamaan päivystävän lääkärin istuttuani ensin puolisen tuntia "vierashuoneessa". Ihan mukava huone...valkoiset seinät lähellä toisiaan, 4 persikan/okran/ruosteen väristä nojatuolia, ikkuna katonrajassa ja iso viherkasvi. Yleellisyytenä oma wc.
Lääkärin huoneeseen astuessa koin ihanan kappas-elämyksen. Lääkäri oli virolainen suht nuori nainen. Ei sillä että minulla mitään virolaisia vastaan olisi. Päin vastoin! Aina ovat mukavia olleet kun kärryjen kanssa ollaan Tallinnasta viinaa haettu. Takaisin aiheeseen...lääkäri siis kyseli kaikki samat asiat mitkä avopuolen lääkäri,joka varmasti oli kirjannut kaikki lähetteeseen!Ei siis jumalauta mitään uutta. Ei edes yhtään lääkemuutosta esim. jotain rauhoittavaa. Yöksi laittoi tarvittavaksi Tenoxin. Siinä vaiheessa meinasin meikäläisellä käämi kärähtää ja mielessäni huusin ämmälle " Jumalauta,mä en muista koska oon viimeks nukkunu kunnolla,että nyt annat jotain suonensisäsiä jolla varmasti nukkuu,perkele! En kuitenkaan zombi-vaiheessa olevana ja korrektina ihmisenä niin sanonut. Se taas mitä höperehdin seuraavaksi vituttaa edellä käytyä asiaa enemmän. Ovela lääkäri keksi kysyä miten olin suunnitellut itseltäni hengen ottaa ja minäpä se lavertelin kaiken. Tyhmä minä!! Tässä edelleen nukkumattomassa tilassa oisin hyvin voinut sanoa osastolle HeiHei ja lähteä litomaan. Mulla ois ollut vielä jäljellä se alkuperäinen suunnitelma. Jostain hetken mielijohteesta olin ottanu kaikki lääkkeeni mukaan ja ne tietysti takavarikoitiin ensimmäisenä eli se suunnitelma oli menetetty.
Onhan se onni,että pillerien katukauppa käy käsittääkseni yllättävän kovlla kierroksilla nykyää tai olisin voinut käydä kyseisen lääkärin kotimaassa hakemassa jonkun itsemurhasatsin...ihan vaan vittuillakseni!
Meinasinkin että tekisin kenttätutkimuksen aiheesta" Kuinka kauan ihminen pystyy olemaan nukkumatta lääkityksen alaisena". Jos viimeviikolta lasketaan ne muutamat päivätjolloin nukuin vain muutaman tunnin+ viime yö niin nyt on päivä 4. Tastä on hyvä jatkaa kohti tuhoa.